Sääennustuksia ja noin seitsemän kääpiötä

Itävallan reissuilla (niin talvella kuin kesälläkin) on tottunut siihen että sääennustukset pitävät paremmin paikkansa kotimaahan verrattuna. Tämä ei siis ole mikään tieteellinen fakta ja voi myös olla että positiivinen mentaalihygienia näissä maisemissa myös kultaa muistot. Tällä ajatuksella kuitenkin tälläkin reissulla. Kunnes sunnuntaina ja maanantaina vedonlyöjä olisi netonnut ja hyvin. Sunnuntaina satoi että aina kun oli ulkona. Ja jos ei aurinko paistanut niin kuivaa oli sitten silloin kun sisätiloissa tuli syötyä / luettua / mitä sisällä nyt tehdään. Edellisessä postauksessa kirjoitinkin sunnuntain "palauttelevasta 750 nousumetristä". Alla kuvia paikasta missä siis no, otin kuvia ja laaksoon tallaaminen alkoi ennen kuin kissaa ehti sanoa.

 

 

Maanantaina ennustus / ajatus / mikä lie oli saman suuntainen. Ei toki mitään ukkosta luvattu (silloin ei allekirjoittanut vuorille mene) joten sadevaatteet niskaan ja suunta - ei minnekään. Jalat tassuttivat ihastuttavalle Goldegg -almille (1903m) mistä varmaan rakennusvaiheessa on ollut hulppeat näkymät. Tällä hetkellä puusto oli kohtalaisen tiuhaa. Ruoka kuitenkin maistui ja maito oli kerrassaan hyvän makuista :-)

 

Sateen jatkuessa kartasta löytyi hyvältä näyttävä reitti joten suunta sinne ja tossua ylöspäin. Matkalla löytyikin paha äitipuoli, lumikki ja melkein seitsemän kääpiötä (oikaistiin loppumatkasta ja näin ollen jäi niin sanotusti bongaamatta). Ihana satumainen metsäpolku ja hymy irtosi taasen.

 

 

Sölden on tuotteistanut myös maastopyöräilyn ja moottoripyöräilyn. Jälkimmäinen näkyy jatkuvasti pyöräilijöiden yöpyessä tai ohittaessa Söldenin Obergurglen kautta Italiaan. Maastopyöräilijöille on runsaasti reittejä, vuokraamoita, kouluja jne. Pääsimme todistamaan mitä tapahtuu kun pyöräreitillä on edessä kaksi lehmää. No, ei mitään. Lehmät lienevät tottuneet kaikkeen :-)

 

Sama se sataako - alpeilla mieli lepää (vaikka ruho kärsiikin hiljaa valittaen).