tiistai 7. heinäkuuta 2015

Mikä maa, mikä kieli?

Etelä-Tirol. Kuten aikaisemmassa postauksessa kerroin, luulin tulevani lomalle Itävaltaan, joten alppisaksa oli iskostettu takaraivoon. Wikipedian mukaan yli 80% täällä asuvista on saksankielisiä. Totuus ei kuitenkaan ole ihan näin simppeli. Tuntuu olevan täysin arpapeliä puhutaanko italiaa, saksaa, jotain muuta vai jopa kaikkia sekaisin. Joten kaikki osatut kielet elekielellä lisättynä ovat osoittautuneet tarpeellisiksi ja tänään sain jopa ostettua lauantain junalipun Myncheniin. Erilaiset kyltit kuvaavat täällä myös selkeämmin asioita kuin kirjoitettu teksti.

Tälle päivälle luvattiin iltapäiväksi ukkosta ja sadetta. Kyseisellä ilmalla ei juurikaan ole kiinnostusta olla vuorilla, joten paikallisjuna vei naapurikylään, Toblachiin, minne eilen tuli reippailtua. Mennen tullen (matka-aika neljä minuuttia) ei konduktööri osunut junassa kohdalle, joten pummilla tuli matkustettua. Ehkä tämä ei kuitenkaan suurin rikos ole :-) Junassa saa kuljettaa laskettelusuksia, mutta ei olla jalat ristissä ;-)

Juna-asemalta oli reilu parinkymmenen minuutin kävely Toblacherseelle (järvelle). Lämpötila ei täällä ole hellittänyt, joten puiden varjostama kohtalainen tasamaa oli oikein miellyttävä kulkea. Samat kriteerit olivat houkutelleet järvelle muitakin ihmisiä. Reitti kulki Myös Toblachin hiihtoareenan ohi. Areena on käytössä vuosittaisella Tour de Skillä.

Kymppikilometrin kävelyn päälle päikkärit tekivät niin sanotusti gutaa :-) Illan ohjelmassa oli kuitenkin kaupassa käynti, aperitiivi ja illallinen. Tänään pää painuu tyynyyn, jotta aamulla jaksaa herätä (tänään ilman kelloa 6:05) ;-)

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti